Ay-liike edistää yhteisesti sovittuja pelisääntöjä

Kirjoitus on julkaistu Pohjalaisessa 26.9.2018

Hallituksen suunnitelmat heikentää irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä on herättänyt voimakasta keskustelua. Nyt osa ammattiliitoista on aloittanut ylityökiellon työtaistelutoimena, koska hallitus aikoo lupauksistaan huolimatta jatkaa työntekijöiden asemaa heikentäviä uudistuksiaan.

Hallitus puskee sille tyypilliseen tapaansa uudistusta läpi huolimatta siitä, että sen positiiviset vaikutukset elävät vain arvailujen varassa. Lain suuret riskit ovat selkeästi nähtävillä.

Työntekijän näkökulmasta työsuhdeturvan heikentäminen lisää epävarmuutta työpaikan säilymisestä. Lisäksi työntekijän henkilöperusteinen irtisanominen aiheuttaa hänelle kolmen kuukauden karenssin työttömyysturvaan. Vaikka oikeistohallitus vakuuttelee yrittäjien luotettavuuden nimeen, mitä toki suurin osa on, lisää tämä mahdollisuutta epäreiluihin irtisanomisiin.

Toni Viljanmaa otti Pohjalaisen pääkirjoituksessa (24.9.2018) vahvasti hallitusta tukevan kannan vedoten siihen, että ay-liike on esteenä työllisyystavoitteille.

Hallitukselta on kuitenkin tullut myös vähemmälle huomiolle jääneitä hyviä avauksia, kuten palkkatukijärjestelmän yksinkertaistamisen. Palkkatukijärjestelmän helpottaminen on keino, joka ehdottomasti kannattaisi katsoa ennen työntekijöiden aseman vaikeuttamista (jälleen kerran). Pieniä yrityksiä helpottaisi myös esimerkiksi arvonlisäverovelvollisuuden rajan nostaminen. Keinoja löytyy.

Kuulemme jatkuvasti puheenvuoroja siitä, kuinka elinkeinoelämän pitäisi saada hallituksen välityksellä päättää kaikista työelämään liittyvistä asioista ilman ay-liikkeen sekaantumista asiaan. Tätä viesti myös vaasalainen kansanedustaja Susanna Koski mielipidekirjoituksessaan (22.9.2018).

Suomen valtti on hyvät työolot. Niiden avulla kilpailemme ansiokkaasti kansainvälisestä osaamisesta. Tyytyväiset työntekijät tuovat vakautta, mikä myös sijoittajia miellyttää. Elinkeinoelämän ja ammattiliittojen tasapuolinen valta on ainoa tie kaikkia tyydyttäviin työelämän ratkaisuihin.

Jouston puutteesta ei ay-liikettä voi syyttää. Onhan hallitus saanut läpi mm. kiky-sopimuksenkin ja koeajan pidentämisen. Kuuden kuukauden luulisi olevan riittävä aika havaita vääräksi osoittautunut rekrytointi.

Ei ole pystytty osoittamaan irtisanomissuojan heikentämisen lisäävän työllisyyttä. Tämän on joutunut tunnustamaan myös asiaa paljon esillä pitänyt Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Sen sijaan hän on alkanut perustella asiaa pitkäaikaistyöttömien työhön pääsy mahdollisuuksien lisääntymisellä. Monen kaikista heikoimmassa asemassa olevan pitkäaikasityöttömän kohdalla kyse ei kuitenkaan ole avoimien työpaikkojen määrästä, vaan siitä etteivät he tule valituiksi niihin.

Hallituksen on syytä katsoa peiliin eikä syytellä liittoja hallan aiheuttamisesta yrittäjille.

Ylityöt on tarkoitus olla poikkeus, mutta joillain aloilla niistä on tullut maan tapa. Hoitoalalla esimerkiksi hallituksen omat leikkaukset ovat aiheuttaneet ylitöiden jatkuvan käytön. Työtaistelutoimet johtuvat hallituksen omasta jääräpäisyydestä. On aika ottaa työelämän molemmat osapuolet yhdenvertaisesti mukaan keskusteluihin ja edistää hyvää työelämää kaikkien kannalta.

 

Kauko Niemi
Pohjanmaan Vasemmiston pj
Kokkola

Aino Akinyemi
Pohjanmaan Vasemmiston vpj
Vaasa

Immanuel Grönlund
Pohjanmaan Vasemmiston vpj
Seinäjoki

Virpi Karhu
Pohjanmaan Vasemmiston vpj
Kokkola

Anneli Lehto
Pohjanmaan Vasemmiston piirihallituksen sihteeri
Vaasa