Lasten ja nuorten pahoinvointi on selkeästi lisääntynyt koronavuosien jälkeen. Monen yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne johtaa helposti mielenterveyden järkkymiseen. Olemme epäonnistuneet ennaltaehkäisevissä toimissa ja monet perheet ovat jääneet ilman tarvitsemiaan tukia lasten oireilun hallinnassa jo varhaisessa vaiheessa. Pahimmillaan tämä johtaa itsetuhoisuuteen tai väkivaltaiseen käytökseen. Tämä on suuri haaste kaikille hyvinvointialueille.
Lapsi- ja perhepolitiikan tavoitteena pitää olla perheiden, lasten ja nuorten palveluiden hallinnonalat ylittävä verkostojohtaminen ja monialainen yhteistyö. Tavoitteena on, että kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Erityisesti pitää huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunnille jäävien hyvinvointipalveluiden (varhaiskasvatus, koulu, nuorisotyö, kulttuuri, kirjasto) yhdyspinnat. Vaarana on, että nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka rapauttaa hyvinvointialueiden taloudellista toimintakykyä. Hyvinvointialueet ovat tässä paineessa alibudjetoimassa toimintaansa ja monia lähipalveluja ollaan lopettamassa.
Kuntien alueellisesta sijainnista, sekä aikaisemmista lapsi- ja perhepalveluiden käytännöistä ja valmiuksista riippuu miten kunnat hyvinvointipalveluihin pystyvät vastaamaan. Pohjanmaan piirijärjestön hyvinvointialueilla lasten ja nuorten kasvavat mielenterveyden ongelmat, sekä väkivallan lisääntyminen on arjen haasteena. Hyvinvointialueilla on nostettava lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi yhdeksi palvelustrategiansa painopisteeksi.
Kuntien hyvinvointijaostot tai -lautakunnat ovat merkittävässä roolissa kehittämässä rajapintatyö yhdyspintatyöksi hyvinvointialueiden kanssa. Varhainen tuki tulee olla molempien tahojen yhteinen tehtävä. Neuvola, varhaiskasvatus ja perusopetus ovat keskeisiä tahoja lapsen ja perheen alkutaipaleella. Rajapintatyö on sitä, että kunta ja hyvinvointialue toimii erillään samojen perheiden ja lasten kanssa. Tavoitteena pitää olla, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien sivistystoimen työntekijät saadaan aidosti työskentelemään yhdessä, vasta silloin voidaan puhua aidosta yhdyspintatyöstä.
Kuntien pitää tehostaa omaa hyvinvointiosaamistaan ja aidosti rakentaa yhteisiä toimintapintoja hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Kunnat voivat esimerkiksi olla mukana perhekeskusten toiminnassa järjestämällä yhteisiä vertaisryhmiä hyvinvointialueen kanssa. Kunnat voivat tukea perheitä, lapsia ja nuoria tarjoamalla riittävät tuntiresurssit, sekä muut tarvittavat tukipalvelut. Mitä pienemmät luokat, sitä paremmin opettajat voivat keskittyä opettamiseen. Sama pätee myös varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin ja avustajien resurssointiin. Investoimalla lapsiin ja nuoriin investoidaan tulevaisuuden toimijoiden hyvinvointiin.
Pohjanmaan Vasemmisto 26.11.2023
Noora Jussila
puheenjohtaja