Hyvät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat arvovalinta

Suomen ja Ruotsin vasemmistopuolueiden puheenjohtajat Pohjanmaalla:
Hyvät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat arvovalinta

Suomen ja Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmien erot ja yhteiset haasteet keskusteluttivat lauantaina Vaasassa. Pohjanmaan vasemmiston järjestämässä tilaisuudessa keskustelivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt, Uumajan vasemmistopuolueen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ulrika Edman ja Pohjanmaan vasemmiston varapuheenjohtaja Roy Pietilä. Keskustelun moderaattorina toimi kansanedustaja Silvia Modig.

Ruotsissa sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen on Suomea pidemmällä. Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedtin mukaan Suomen ei kannata seurata Ruotsin mallia tältä osin, sillä se johtaa ihmisten ja alueiden eriarvoistumiseen.

  • Ruotsin terveydenhuollon markkinaehtoisuus on johtanut siihen, että yksityiset yritykset palvelevat mieluummin hyvinvoivia asiakkaita isoissa kaupungeissa kuin enemmän palveluita tarvitsevia ja pienempien paikkakuntien asukkaita, Sjöstedt sanoi.

 

Eheät palvelukokonaisuudet hyvän sote-mallin ytimessä

Ulrika Edmanin mukaan Ruotsin valinnanvapausmalli on johtanut palvelukokonaisuuksien pirstoutumiseen. Hän kertoi käyneensä tutustumassa Suomessa Etelä-Karjalan Eksoteen, jonka monialaista ja palvelukokonaisuudet huomioivaa toimintamallia hän kehui.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson katsoi, että vasemmisto voi hyväksyä maakuntapohjaisen sote-palveluiden uudistuksen, mutta siihen on sisällyttävä maakuntien riittävä rahoitus ja verotusoikeus, eikä sen mukana saa tulla velvoitetta yksityistää palveluita.

  • Hallituksen sote-esityksen suurimpia ongelmia on se, että se pakottaa kaikki Suomen sote-palveluiden järjestäjät toimimaan samoin ja pilkkomaan alueille mahdollisesti jo syntyneet toimivat kokonaisuudet, Andersson sanoi.

 

Hoitajamitoituksesta ryhtiä palveluihin

Vanhustenhoidon osalta keskustelijat pitivät tärkeänä henkilöstömitoitusta ja toiminnan riittävää rahoitusta ja valvontaa. Suomen vanhustenhoidon rahoitusvaje suhteessa Ruotsiin on miljardi euroa.

  • Hoitajamitoituksen säätäminen maksaisi arvioiden mukaan noin 250 miljoonaa euroa. Tämän summan saisi kasaan esimerkiksi uudistamalla listaamattomien yritysten osinkojen verotusta. On poliittinen arvovalinta, haluammeko Suomeen löysän osinkoverotuksen vai inhimilliset vanhuspalvelut, Li Andersson sanoi.