Poh­jan­maan Va­sem­mis­ton pii­ri­ko­kous te­ki va­lin­to­ja se­kä kan­nan­o­ton 26.11.17

Jäsenet, Moisio Harri, Pörsti Pekka, Lehto Anneli, Håkans Stefan, Isokoski Sauli, Piippolainen Vuokko

Varajäsenet, Koskimäki Satu, Herranen Teuvo, Mäenpää Arne, Katajamäki Jorma

Jäsenet, Ketola Olli, Haapaniemi Mari, Haapala Lotta, Kiviluoma Juha-Matti, Korkiamäki Antti, Laine Seppo

Varajäsenet, Pietari Maria, Tolonen Jorma, Rooth Allan, Korpinen Ville

Jäsenet, Pietilä Roy, Korvela Pertti, Anttiroiko-Rauma Kerttu

Varajäsenet, Untinen Pentti, Kylmä Pirita

KANNANOTTO
Rauhan puolesta

Presidenttiehdokkaista vain Merja Kyllönen on selkeästi kansan enemmistön kanssa yhtä mieltä siitä, että NATO:on ei kannata liittyä. Luonnollista on silloin, ettei myöskään liittymistä hivuteta lähemmäksi yhteistyön kautta. Suomen roolin tulee maailmanpolitiikassa olla rauhan lähettiläs.

Euroopan Unioni perustettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun haluttiin liittoutua rauhan edistämiseksi. Nyt on se paikka, jossa voimme edistää rauhan työtä yhdessä ja ehkäistä sotien syttymistä. Asevarustelulla varaudutaan pahimpaan, mutta aseisiin tarttuminen on aina viimesijainen keino puolustautua. Ennen siihen turvautumista meidän on tehtävä kaikkemme, jotta välttäisimme aseelliseen konfliktiin ajautumisen. Meillä on paljon keinoja vähentää eriarvoisuudesta kumpuavaa radikalisoitumista. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin jälleenrakentaminen.

Eriarvoisuutta vähennetään matalilla tuloeroilla, kaikille yhtäläisillä mahdollisuuksilla sekä avoimella asenteella ja empaattisella suhtautumisella toisiimme. Ruoan, veden, lämmön ja energian merkitystä ei myöskään koskaan voi tarpeeksi korostaa. Rauhan eteen on tehtävä jatkuvasti työtä. Merja Kyllösen sanoin: Rauha ei ole vain sitä, että sota on poissa.

Jatkuva ns. kovien keinojen lisääntyminen politiikassa, ei ole lisännyt ihmisten turvallisuudentunnetta tai estänyt hirmutekoja. Rajavartiointi ja sotilasliittoutumat eivät voi turvata inhimillistä politiikkaa. On myös muistettava, että NATO ei ole puolustusliitto, vaan se on perustettu edistämään jäsentensä etuja poliittista ja tarvittaessa sotilaallista voimaa käyttämällä.

Hivuttautuminen kohti NATO-jäsenyyttä tietää loppua sotilaalliselle liittoutumattomuudelle, joka jo pitkään on antanut meille rauhan takeet. Sotaharjoituksien järjestäminen Suomessa, maassa jossa puolueettomuus ja rauhanvälitys ovat perinteisesti olleet ylpeytemme aihe, vaikuttaa pyrkimykseltä sotilaallisen liittoutumisen kannatuksen nostattamiseen. Se ei kuitenkaan luo turvaa, vaan lisää jännitteitä Itämeren alueella. Konfliktin syntyessä Suomen pitkä itäraja johtaisi siihen, että Suomi olisi sotatoimien keskipiste. Suomen tulee varautua rakentamalla rauhaa, ei sotaa. Rauhaa haluaa rakentaa myös Pohjanmaan Vasemmiston tukema, arvon presidentiksi pyrkivä Merja Kyllönen.